Kasinoelokuvat

Kasinomaalima on täynnä mitä mielenkiintoisempia tarinoita voittamisesta, häviämisestä ja muista dramaattisista tapahtumista. Ne ovat eräänlaisia raaka-aineita elokuvantekijöille, käsikirjoittajille ja ohjaajille. Useat kasinoaiheiset leffat ovat myös menestyneet paitsi tuottamalla tekijöilleen paljon rahaa, ovat ne menestyneet myös monissa elokuva-arvosteluissa.

Kasinoelokuvissa merkittävintä on siis se, että ne tarjoavat kiehtovan miljöön, tunteita herättäviä tapahtumia kasinosalissa, ja tietenkin kasinon ulkopuolella käytävät tapahtumat, jotka ovat myös tiukasti sidoksissa tarinaan.

Yksi malliesimerkki edellä mainitut draaman rakennuspalikat sisältävästä elokuvasta olisi tietenkin elokuva nimeltään “Casino”. Elokuvassa kerrotaan yksityiskohtaisesti miten eräs Vegasin kasinoista toimii. Siinä myös kuvataan miten kasinohuijarit toimivat, ja miten heille välillä käy. Se, mikä kuitenkin erotti elokuvan dokumentaatiosta, oli elokuvan mukaansatempaava juoni.

Elokuvan ohjasi kuuluisa Martin Scorsese. Ja päärooleissa olivat Robert De Niro sekä Sharon Stone ja Joe Pesci. Elokuvateattereihin leffa ilmestyi vuonna 1995. Elokuvan keskeisimpänä aiheena on uhkapelikulttuurin kuvaamisen lisäksi myös alamaailman kasinosidoksien kuvaamiseen. Elokuva ei siis pelkästään ole täynnä kasinon luksuselämän ilmentämistä vaan myös armottoman ja raakuutta täynnä olevan laittomien bisnesten, rötöstelyn, murhien ja huumeiden sävyttämän elämän kuvaamista Las Vegasissa. Elokuvaa ei kuitenkaan voida pitää liian raakana tai siirappisena, vaan se on ikään kuin kevyt tutustumisreissu kasinomaailmaan.

Toinen, vähän vanhempaa aikakautta edustava, mutta ehkäpä aiemmin kuvattua elokuvaa kuuluisampi leffa on Ian Flemingiin ensimmäiseen kirjaan perustuva “Casino Royale”. Tämän elokuvan myötä, elokuvakansa sai käsityksen siitä, kuka oli salainen agentti 007, eli James Bond, hänen majesteettinsa salaisesta palvelusta.

Ensimmäinen Bond – seikkailu päätettiin näyttää televisiossa kolmen eri jakson sarjassa, ja siihen silti sisältyivät kaikki ne casinoleffan ominaisuudet jotka saavat katsojat odottamaan malttamattomia seuraavan sarjan alkua. 1954 – luvun Casino Royalessa pääroolia, eli James Bondia näyttelee Barry Nelson ja pahamaineista Bondin arkkivihollista näyttelee Peter Lorre.

Tarinassa pahista edustaa Le Chieffre, joka on sotkeutun Neuvostovakoiluun ja joka saadaan nalkkiin voittamalla hänet Baccarat – kasinopelissä. Väisteltyään aikansa luoteja, Bond pakenee Casino Royalen hulppeaan kasinoon ja tapaa siellä muun muassa entisen mielitiettynsä Valerie Mathisin. Sitä ennen häntä kuitenkin informoi Brittiläisen salaisen tiedustelupalvelun agentti Clarence Leiter. Pian Bond saa tietää, että hänen tehtävänsä edellyttää Le Chieffren peittoamista Baccaratissa.

Monelle Baccarat – termi ei kuitenkaan sano mitään. Se ei ole nykyään yhtä suosittu korttipeli kasinoissa, varsinkaan nuorison silmissä kuin esimerkiksi Texas Hold ‘em. Bakkarat syntyi satoja vuosia sitten Ranskassa Kaarle VIII:n ollessa paikallisena hallitsijana. Baccaratissa on kaksi osapuolta, kasinon edustama “pankki” ja pelaaja. Pelaajia voi tosin olla samassa kasinopöydässä useita. Itsessään Baccarat on mitä yksinkertaisin peli, jonka oppii varsin nopeasti. Aluksi pelaajille ja “pankkiirille” jaetaan Blackjackin tavoin kaksi korttia. Ja taaskin kuten Blackjackissa, korteilla on tietty arvo. Tosin tässä pelissä kuvakorttien ja kymppien arvo on nolla. Ässät ovat yhden pisteen arvoisia ja muut kortit vastaavat pistearvoltaan numeroaan. Kuitenkin kahden kortin yhteisarvo on enintään 9, sillä vaikkapa kahden kuvakortin yhteinen arvo on nolla ja esimerkiksi viitosen ja kahdeksikon arvo on kolme. Kun pelikortit on jaettu, isomman summan saanut voittaa, sekä samalla kaikki ne jotka veikkasivat hänen puolestaan.

Pelitaitonsa ansiosta James Bond päätyy voittamaan Le Chieffren ja tämän jälkeen pelastamaan myös pulaan jääneen Mathisin, arkkivihollisen kaatuessa Bondin ampumana. Tämä elokuva loi myös perustan vuonna 2006 ilmestyneelle Casino Royale – elokuvalle, jossa kasino toimi taas kerran pitkälti elokuvan näyttämönä.